Arvonlisäverohuojennuksen merkitys työllisyydelle

Hallituksen esityksessä 363/2014 esitetään arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan nostamista 8.500 eurosta 10.000 euroon ja vastaavasti arvonlisäverohuojennukseen oikeuttavaa alarajaa 22.500 eurosta 30.000 euroon. Muutos pienentäisi valtion verokertymää Helsingin Sanomien (26.2.2015) mukaan arvioilta 41 miljoonaan euroa, joten koko huojennuksen hinta on moninkertainen. Esityksen mukaan muutoksella tavoitellaan yrittäjyyden lisäämistä ja sitä kautta työllisyyden parantamista.

Järjestelmä, jossa osa yrittäjistä on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta vääristää kilpailua. Pienet yritykset saavat kilpailuetua suhteessa suurempiin yrityksiin mahdollisuudella noin neljänneksen edullisempaan hinnoitteluun. Arvonlisäverohuojennus kannustaa pieneen yritystoimintaan, joka tuottaa yrittäjälle välittömän toimeentulon. Se ei kannusta kasvattamaan toimintaa tai palkkaamaan työntekijöitä. Voidaankin kysyä, tuetaanko huojennuksella oikeita asioita ja parantaako se työllisyyttä pitkällä aikavälillä.

Koko yhteiskunnan kannalta olisi järkevämpää käyttää huojennuksessa menetettävät verotulot yritystoiminnan tukemiseen sen muutosvaiheissa. Suurin kynnys yrittäjyyttä suunniteltaessa on yrityksen perustaminen, joka tarkoittaa usein myös palkkatyöstä pois jättäytymistä. Varoilla voitaisiin turvata yrittäjälle perus toimeentulo yritystoiminnan ensimmäisiksi kuukausiksi.

Toinen merkittävä muutosvaihe on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Laskennallinen minimiriski työntekijän palkkaamisessa on irtisanomisajan palkka. Työntekijän palkkaaminen onkin taloudellisesti järkevää vasta, kun tehtävä työ ja sen tuotto riittää kahdelle. Siirtymävaiheessa yrittäjä tekee kahden hengen työt, johon kaikki eivät pysty tai ryhdy. Tämä vuoksi kannattaisi tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi korvaamalla tietty prosenttiosuus työntekijän palkasta.

Yksin yrittäjien tukeminen kasvuun tekee yrityksistä tehokkaampia, vakaampia ja luotettavampia asiakkaiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta sekä parantaa mahdollisuuksia laajentaa myös kansainvälisille markkinoille. Mikä parantaa aidosti sekä työllisyyttä että maamme kilpailukykyä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s